Tein syyspuolella 2021 kyselyn Operaatio Ruokakassin jäsenjärjestöjen ja -seurakuntien vapaaehtoisten perehdyttämisestä ruoka-aputyössä. Ensimmäisenä oli kysymys, että miten ja miksi tulit vapaaehtoiseksi.
Vastauksista kävi ilmi, että moni oli tullut vapaaehtoistyöhön siksi, että joku oli pyytänyt eli henkilökohtainen kontakti ja pyytäjän kokemus vapaaehtoistyöstä oli rohkaisut tulemaan mukaan. Toiset halusivat tehdä työtä kotiseurakunnassa. Osa oli hakeutunut vapaaehtoistyöhön lähelle kotia, koska paikkaan oli helppo tulla, vapaaehtoistyöntekijät tai ruokakassien hakijat olivat kenties entuudestaan tuttuja.
Motivaationa vapaaehtoistyöhön hakeutumisessa oli usein halu auttaa. Auttamisen lisäksi vapaaehtoistyö toi vaihtelua ja mielekkyyttä elämään sekä antoi sosiaalisia kontakteja ja tekemistä. Moni eläkeläinen ja työtön koki, että edellä mainitut seikat auttoivat yksinäisyyteen ja olivat avuksi oman mielenterveyden hoitamisessa.
Vapaaehtoisten motivaatiotekijöitä ovat eri tahot tutkineet. Tärkeimmät syyt, miksi vapaaehtoistyöhön hakeudutaan ja mitä se tarjoaa tekijälleen, löytyvät osittain myös tekemästäni kyselystä. Vapaaehtoistyössä voi lisäksi vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin, hyödyntää omaa osaamistaan, saada tukea kotoutumiseen, oppia uutta sekä saada kokemusta, mikä auttaa työnhaussa. Vapaaehtoistyössä tarjottu ilmainen lounas, kahvi tai ruokakassi voi myös olla työhön motivoiva seikka.
Vapaaehtoistyöntekijän motivaatiota voi tukea selkeiden raamien, sitouttamisen, yhteisöllisyyden ja koulutuksen kautta. Kun joku on kiinnostunut järjestön/seurakunnan vapaaehtoistoiminnasta, olisi hyvä tehdä alkuhaastattelu. Haastattelussa selviää järjestön/seurakunnan odotukset vapaaehtoiselle ja tieto siitä, ketä autetaan, miten autetaan ja miksi autetaan. Edellä mainitut seikat auttavat vapaaehtoista hahmottamaan kokonaisuutta ja sitä kohtaavatko arvot ja onko paikka hänelle sopiva. Ymmärrys paikan arvoista ja niiden hyväksyminen vaikuttaa motivaatioon tehdä vapaaehtoistyötä. Odotusten, toimintatapojen ja -ympäristön läpikäyminen yhdessä vapaaehtoisen kanssa antaa työlle selkeät raamit ja selkeyttää erilaisia rooleja yhteisössä.
Vapaaehtoistyöhön sitouttaminen käsittää ne tavat, millä tuetaan vapaaehtoisen toiminnassa mukana olemista, kuten kirjallinen sopimus, perehdyttäminen ja positiivinen palaute. Kirjallinen sopimus luo keskinäisen ymmärryksen siitä, mistä vapaaehtoistyössä on kysymys. Sopimuksesta selviää toimintatavat, tehtävänkuvaus, yhteystiedot (yhteyshenkilön ja vapaaehtoisen), ohjeistus vapaaehtoistyön lopettamiseen ja se toimii myös salassapitosopimuksena. Sopimus voidaan kokea velvoittavaksi, mutta vapaaehtoistyötä tarjoavat järjestöt ja seurakunnat tarvitsevat toiminnan pyörittämiseen työhön sitoutuneita vapaaehtoisia. Kirjallinen sopimus voi myös motivoida vapaaehtoistyöntekijää pitämään sovitusta kiinni ja ylläpitämään arjen rutiineja. Hyvä perehdyttäminen ja mielekkäiden/sopivien tehtävien tarjoaminen auttavat vapaaehtoista pääsemään osaksi yhteisöä. Positiivinen palaute ja kokemus tarpeellisuudesta antavat vapaaehtoiselle voimia ja halun olla osa kokonaisuutta
Koulutukset tarjoavat mahdollisuuden oppia uutta ja kehittää osaamistaan. Ruoka-aputyössä esim. hygieniapassin suorittaminen antaa konkreettista tietoa siitä, mitä eroa on parasta ennen merkinnällä tai viimeisellä käyttöpäivällä ja millaisia hygieniaohjeita pitää noudattaa työssä. Koulutusten suorittaminen voi auttaa työtöntä vapaaehtoista työmarkkinoilla.
Vapaaehtoistyön yhteisöllisyyttä tukevat mm. yhteiset kahvi- tai lounashetket ja mahdollisuus sosiaalisten kontaktien luomiseen niin ettei kukaan jäisi yksin vaan kokisi olevansa tärkeä ja tarpeellinen osa kokonaisuutta.
Eija Kesälahti, Operaatio Ruokakassin ohjaaja